Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
minä
anna, 15, finland
joskus oli vaikeampaa etsiä, kuin löytää, mutta vihdoinkin minulla oli käsissäni tärkeimpiä
joskus oli vaikeampaa etsiä, kuin löytää, mutta vihdoinkin minulla oli käsissäni tärkeimpiä
"to love another person is to see the face of God." Les Misérables
arkiston pölyt
-
▼
2012
(33)
- ► heinäkuuta (2)
- ► toukokuuta (3)
- ► huhtikuuta (2)
- ► maaliskuuta (4)
- ► helmikuuta (3)
-
▼
tammikuuta
(9)
- why don't we recognize the faces loving us so?
- for the heart I once had
- Me ollaan piilossa viimeisellä rannalla
- She was like april sky, sunrise in her eyes, child...
- You are the one who makes me feel complete
- muistatko miltä tuntuu juopua kesäyönä hölmöstä ra...
- joka päivä ja jokaikinen yö sinua ajattelen
- linkitä blogisi
- 21) hold on the people you love
-
►
2011
(42)
- ► joulukuuta (11)
- ► marraskuuta (6)
- ► heinäkuuta (6)
Anna mä olen sulle niin kade, kun sä tunnut olevan tosi sujut itsesi ja uskosi kanssa.
VastaaPoistaMä olen niin hemmetin epävarma, ja ryhmäpaine on tällä pikku paikkakunnalla aika sietämätön. No, ehkä sitten kun muutan Jyväskylään, niin uskallan oikeasti sanoa, että "mä uskon".
Mutta vielä olen liian heikko. Ja siksi mun täytyy varmaan rukoilla :/
Hakeudu muiden kristittyjen seuraan! Se auttaa valtavasti siihen, mitä "normaalin" porukan aiheuttamaan ryhmäpaineeseen pitäisi suhtautua. Ne ihmiset on lähes kaikki kokeneet jossain saman ja voit jakaa kokemukses niiden kanssa. Mutta ei kannata olla epävarma. Sun tarvitsee vaan elää Jumalalle ja elää niin, että sun uskosi aiheuttaa kysymyksiä. Sitten voit vastata niihin kysymyksiin. Ei mun mielestä uskoansa tarvitse julistaa jokaiselle vastaantulijalle, mutta jos joku sulta kysyy, että uskotsä Jumalaan, niin vastaa ihmeessä. Nykynuorista suuri osa vastustaa rasismia vähemmistöjä kohtaan. Minäkään en ole kauhean varma, epäilen usein, haluanko tehdä julkisesti Jumalan tahdon mukaisesti, mutta loppujen lopuksi mietin, että mitä häviän? Musta tuntuu, että melkein jokainen mun luokkalainen tietää, millainen olen. Kukaan ei ole vielä sanonut mitään pahaa mulle mun uskosta. En tietenkään tiedä miten siihen suhtaudutaan noin muuten, mutta mulle riittää, että mulla on mun ystävien hyväksyntä. ja jos ei olis, niin onhan mulla Jumala, joka tietää kaiken mua itseäni paremmin.
VastaaPoistaMun kanssa saa kans tulla juttelemaan! Vastaan ihan mielelläni kaikkeen :)
"Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan, eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." Jer. 29:11
Mielelläni hakeutuisinkin, mutta kun täällä ei yksinkertaisesti ole muita nuoria, jotka ois uskossa. Meidän perhe on ainut lapsiperhe, joka käy kirkossa muutenkin kuin vain jonain erityispyhinä...
VastaaPoistahttp://nuoriso.sley.fi/html/fi/nuortenillat.html :) en muista missä asut, mutta jos tuolta ei löydy oman paikkakuntasi, niin voithan harkita lähteväsi joskus vähän kauemmas ehkä? :) mä käyn Turussa SLEY:n nuortenilloissa ja voin kertoo, että ihan huippua porukkaa!
VastaaPoistaNäitä nuorteniltoja järjestää kyllä muutkin seurakunnat. :) Rohkeesti vaan mukaan! Ja vaikka sun perhe oliskin ainoa lapsiperhe, joka käy kirkossa, niin silti sieltä saattaa löytyä muitakin uskossa olevia :) Mä käyn (liian) harvoin kirkossa.